Ollaan Hulkin omistajan kanssa yritetty pähkäillä, että mikä olisi paras kuolain vaihtoehto ruunalle. Sillä on kuitenkin hyvin matala kitalaki, ja nykyinen länkkärikuolain tuntuu aiheuttavan pelkästään protestointia. Hulk on todella herkkä suustaan, ja tuolla hiukan kovemmalla kuolaimella se tuntuu laittavan hanttiin vain entistä enemmän. Toisaalta näin nuoren kanssa olisi ihan kiva olla joku jarrukin, mutta ei siitä menosta tule kyllä yhtään mitään nykyisillä vermeillä. Niimpä tilasimme kokeiluun Beriksen pehmeän, suoran kuolaimen. Toisena vaihtoehtona mietin myös neue schulen turtle top kolmipalakuolainta. Sellaisen saisin vuokrattua tästä ihan läheltä kokeiluunkin.
Meillä oli tänään taas sovitettavana yksi enkkusatula, joka tuntuikin istuvan selkään todella hyvin. Ratsastaessa kuitenkin kävi ilmi, että satula jää puristamaan liikaa lavoilta, eikä siis ollut meille sopiva. Harjoitukset jatkukoot lännensatulalla :)
Kuolain ongelmien vuoksi päädyimme kokeilemaan ratsastusta ilman kuolaimia. Tämä toikin pientä lisäjännitystä elämääni, mutta toisaalta Hulk on alkuun koulutettukin pelkällä naruriimulla. Jännitin kuitenkin aivan turhaa, ohjaus toimi huomattavasti paremmin näillä varusteilla. Eilen kuolaimella ratsastaessa huomasin, että mikäli hevosta joutui jarruttamaan tai kääntämään ohjalla, tuntui se purevan kuolaimeen vain kiinni. Naruriimulla avut menivät paljon pehmeämmin läpi.
Alkuun Hulk koitti taas testailla, onko pakko liikkua jos ei halua jne. Sain raipan avuksi, ja sen mukana olokin toi jo huomattavasti paremmin liikettä niveliin. Raippa on myös hyvä apu käännöksissä, jos hevonen lähtee puskemaan lapa edellä haluamaansa suuntaan, johtava ohjasote ja kevyt naputtelu raipalla lavalle palauttaa sen taas oikealle reitille.
Jatkoimme tänäänkin ihan vain perusjuttujen harjoittelua, eli pysähdyksiä, peruutuksia jne. Hulk kuunteli nätisti, eikä "protestoinut" yhtään samanlailla kuin kuolainten kanssa. Tulevaisuuden suunnitelmissa olisi lähteä käymään maneesilla, ainakin kerran ennen tuota match showta. Sen lisäksi ruuna pitäisi totuttaa kulkemaan maastossa yksin, sekä taluttaen että ratsastajan kanssa. Tekemistä siis riittää, mutta se on ainakin mielenkiintoista ja palkitsevaa.
Ratsastuksen jälkeen otimme vielä muutamia rakennekuvia:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti